Kenkäkauppa Mekka, Kauppakeskus Triossa, Lahti

Kirjoitan nyt ensimmäisen tapauksen Helsingin ulkopuolelta, koska onhan tärkeätä välillä käydä muuallakin tarkastamassa palveluiden nykyinen tilanne. Tämä tapahtui 14.1 Lahdessa kierrellessäni Ystävättäreni kanssa kaupungilla, jolloin päädyimme Kauppakeskus Triossa sijaitsevaan kenkäkauppa Mekkaan.

Pienen liikkeen seiniä koristivat kauniit kengät, ja kiinnostuneena päätin piipahtaa tutustumaan Mekan valikoimaan. Kengät eivät loppujen lopuksi olleet mieleeni, mutta sen sijaan löysin hienon vintage-tyylisen vyön kohtuulliseen hintaan. Onnellisena löydöstäni siirryin kassalle, mutta vain huomatakseni, että Tummalla Kassaneidillä oli parempaakin tekemistä kuin palvella asiakkaita.

Tumma Kassaneiti puhui puhelimessa jo silloin, kun tulimme kauppaan ja jatkoi sen koko ajan mitä kaupassa kiertelimme. Tämä ei haitannut nti Virtasta, mutta kun olisin halunnut maksaa ostokseni, ei Kassaneiti viitsinyt lopettaa puheluaan. Puhelun sävy kertoi siitä, ettei luurin toisessa päässä ollut varmastikaan mikään ensisijaisen tärkeä henkilö, kuten esimerkiksi esimies, vaan oletettavasti hän lörpötteli jonkun ystävänsä kanssa. Tumma Kassaneiti kyllä huomasi minut, mutta jätti minut kassalle odottamaan hänen "tärkeän" puhelunsa loppumista. Jouduin odottelemaan noin parin minuutin verran - joku voisi sanoa, että sehän on vain hetki, mutta mielestäni sekin oli jo liian kauan. Jos myyjä huomaa asiakkaan, joka haluaisi maksaa valitsemansa tuotteet, eikö hänen pitäisi pyytää ystäväänsä odottamaan ja palvella heti ensimmäiseksi asiakasta?

Kun puhelu lopultakin päättyi, otti Kassaneiti tuotteeni pöydältä, löi hinnan kassaan ja pakkasi vyön pussiin. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin ilman minkäänlaista kontaktia minuun. Myyjä ei sanonut mitään, eikä kertaakaan edes vilkaissut silmiäni kohti. Ainoa kerta, jolloin Tumma Kassaneiti avasi suunsa ja sanoi "Kiitos" oli, kun annoin allekirjoitetun kuitin takaisin. Tässä vaiheessa en enään viitsinyt sanoa mitään, vaan lähdin ihmettelevän Ystävättäreni kanssa liikkeestä. Neiti Virtanen oli yhtä mieltä Ystävättärensä kanssa siitä, ettei Tummalla Kassaneidillä ollut minkäänlaista motivaatiota tehdä työtään. Ikävintä oli se, ettei hän edes viitsinyt peitellä sitä.